Uutiskirje 12/2013

Tredean uutiset, joulukuu 2013
Tredea toivottaa kaikille onnellista joulua ja menestyksekästä uutta vuotta!

 

www.tredea.fi

Tredea kokosi kaupunkiseudun yrityspalvelut www-sivuilleen 

 

Tredean www-sivut ovat uudistuneet. Merkittävä osa sivuston sisältöä ovat palvelut yrityksille, ja ne on nyt koottu kokonaisuudeksi. Seudulliset yritys- ja neuvontapalvelut löytyvät tätä kautta helposti.  Palvelu toimii myös mobiilisti älypuhelimella ja tableteilla.

Www-palvelu tarjoaa selkeän kuvan siitä, millaisia julkisia yrityspalveluja Tampereen seudulla on tarjolla eri tilanteisiin. Raamina tässä on Tredean, Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan ELY-keskuksen mallintama kokonaisuus, kertoo yrityskehityksestä ja investointien houkuttelusta vastaava johtaja Petri Nykänen Tredeasta.

Vastaavaa konkreettista palvelukokonaisuutta ei ole ollut aiemmin tarjolla, vaan yrityspalveluista on kerrottu esimerkiksi hankkeittain. Nyt on lähdetty kokonaiskuvasta, jossa palveluja on jäsennetty selkeästi tarpeisiin perustuvien viiden osa-alueen mukaan. Ne ovat yrittäjyyden mahdollistaminen, toimintamallien kehittäminen, yrittäjäksi ryhtyminen, yrityksen kasvu ja kehittäminen sekä yrityksen kansainvälistäminen.

Tarjolla olleista palveluista ei ole välttämättä aina tiedetty oikeassa kohdassa, kun viestintä on ollut hankkeiden varassa. Keskittämällä myös hankkeet yhteiseen www-palveluun tämä ongelma poistuu.

Tampereen seudun yritys- ja neuvontapalvelujen tiedot voidaan nyt viedä kätevästi myös osaksi Yritys-Suomi-palvelua.  Näin eri palvelukanavissa on yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille sama tarjonta. Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden keskitetty www-palvelu.

Tieto myös yritysalueista

Tampereen seudun kunnissa tarjolla olevat yritysalueet esitellään www-sivuilla. Kuntakohtaiset tiedot alueista päivitetään palveluun vuoden loppuun mennessä.

Yhdessä kuntien elinkeinojohtajien kanssa on sovittu, että palvelusta löytyvät kontaktitiedot ja yritysalueet, joilla on vapaita tontteja. Tonttikohtaisen reaaliaikaisen tiedon ja tarvittavt lisätiedot saa sitten  helposti  yhteyshenkilön kautta, kertoo Petri Nykänen.

 

Visit Tampere Oy vauhdittaa Pirkanmaan matkailupalvelujen myyntiä

 

Uusi kanava ja muskeli Pirkanmaan matkailupalvelujen myyntiin on luvassa ensi vuoden alkupuolella, kun Visit Tampere Oy aloittaa toimintansa. 

− Yhtiön palveluita rakennetaan pala palalta. Työtä on paljon, mutta olemme innoissamme, sanovat matkailujohtaja Pirjo Puukka ja uuden yrityksen myyntijohtaja Kari Saikkonen Tredeasta.

Parhaillaan Tredea on yhteydessä matkailuyrittäjiin ja kokoaa tuotevalikoimaa. Joulukuussa tarjontaa viedään omaan myyntijärjestelmään.

Toivommekin, että yritykset olisivat nyt ja jatkossa aktiivisesti yhteydessä meihin, markkinoisivat tarjontaansa ja kertoisivat myös muutoksista – pitäisivät näin itsensä esillä myyntiringissä, Puukka ja Saikkonen sanovat.

Visit Tampere Oy on rekisteröity valmismatkaliike, jonka turvin matkoja myydään. Sen tärkeimpiä kohdeasiakkaita ovat ryhmät, yritykset sekä koti- ja ulkomaiset matkanjärjestäjät.

Yksittäistä matkailijaakin totta kai palvellaan, ja jatkossa kaikkia palvellaan entistä kokonaisvaltaisemmin. Emme vain neuvo ja opasta, vaan myös myymme palveluita, Kari Saikkonen sanoo.

Asiakasta helpottaakin, että hän saa yhdeltä luukulta ostettua toivomansa matkailupaketin. Matkailupalvelujen tuottajille taas uusi myyntiyhtiö on yksi markkinointi- ja myyntikanava lisää.

Myyntiyhtiö palvelee kaikkia pirkanmaalaisia matkailuyrityksiä, joilla on laadukkaat ja myyntikelpoiset tuotteet.  Välityspalkkiota vastaan tehtävässä myynnissä etusijalla ovat kuitenkin Tampereen kaupunkiseudun sekä Tredea Oy:n kanssa sopimuksen tehneiden kuntien eli Ruoveden, Mänttä-Vilppulan ja Hämeenkyrön yritysten tuotteet ja palvelut.

Yrityksen omistaa Tredea, ja sen toimitusjohtaja on Tredean toimitusjohtaja Päivi Myllykangas. Työ tehdään Tredean Visit Tampere -tiimin nykyisen henkilökunnan voimin. Käytännön myyntityö tehdään rautatieasemalla Visit Tampere -matkailuneuvonnan yhteydessä. Verkkokaupan toteutusmalli on parhaillaan mietinnässä.

Lisätietoja:
Kari Saikkonen
kari.saikkonen@tredea.fi
0400 667257

 

Tampereen yliopistossa opiskeleva Maria Savinova toimii viestintäkoordinaattorina Tredean Venäjä-toimenpiteissä ja vastaa muun muassa lehdistömatkojen järjestelyistä

Uuden vuoden -kampanja venäläisille saa lisää kierroksia

 

Tampereen kaupunkiseudun uuden vuoden ja loppiaisen markkinointi venäläismatkailijoille on kuluvina viikkoina aktiivisimmillaan. Nettikampanjointia on lisätty sillä seurauksella, että visittampere.ru-sivujen kävijämäärät ovat kääntyneet nousuun.

Lokakuussa 2013 visittampere.ru-sivuilla kirjattiin noin 6500 kävijää, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuosi sitten, viestintäkoordinaattori Maria Savinova Tredeasta kertoo.

Tredean pääkohdealueelta Pietarista kotoisin oleva ja venäläisten nettikäyttäytymisen hyvin tunteva Savinova osallistuu venäläisille suunnattujen markkinointitoimien suunnitteluun ja toteutukseen.

Aloitimme lokakuun puolivälissä kilpailun venäläisten suosimalla TourOut.ru-lomasivustolla, jolla on viikoittain jopa miljoona kävijää. Tredean kilpailussa tehtävänä on suunnitella unelmien uusi vuosi Pirkanmaalla. Kiinnostuneet ohjataan visittampere.ru-sivuille katsomaan seudun koko ohjelmatarjonta. Marraskuun loppupuolella  kilpailusivuihin oli tutustunut 13 000 kävijää, Savinova kertoo.

Kilpailun voittajalle tarjotaan hänen itse suunnittelemansa loma. Toiseksi paras ehdotus palkitaan kylpylälomalla ja mahdollisuudella osallistua Suomi-Venäjä-pilkkikisaan Ikaalisissa 5. tammikuuta.

Tampereen seutu on esillä jouluun asti myös kolmella venäläisten suosimalla Suomi-sivustolla. Näistä kukin vetää noin 80 000–150 000 kävijää kuukaudessa. Suomi-sivustojen bannerikampanjalla tavoitellaan matkailutietoa etsiviä netin käyttäjiä Pietarissa ja Moskovassa.

Lisäksi venäläisten Facebookia vastaavassa V Kontaktessa Tampereen seudun uuden vuoden tapahtumia on pidetty päivityksissä esillä koko syksyn ajan, Savinova muistuttaa.

Nettinäkyvyyden tueksi järjestettiin loka-marraskuussa Pietarin pääkadulla Nevski-Prospektilla valotaulukampanja. Se ajoitettiin niihin viikkoihin, joina venäläisten matka-aiheiset nettihaut kolminkertaistuvat.

Tuplasti enemmän ohjelmaa

Tampereen seutu varautuu vastaanottamaan uuden vuoden venäläismatkailijat viime vuoteen verrattuna kaksinkertaisella ohjelma- ja tapahtumapaketilla. Luvassa on muun muassa Särkänniemen jouluohjelma, konsertteja ja teatteriesityksiä, pilkkikilpailu, venäjänkielinen kiertoajelu ja ilotulitus Tammerkosken rannassa. 

 

PALTAn toimitusjohtajan Riitta Varpen mielestä Tuottavuusloikan kaltainen ohjelma kannattaisia ottaa käyttöön laajemminkin

Kuljetusliike parantaa tuottavuuttaan pilvipalveluilla

 

Kuljetusliike Tenho Kemppainen Oy:ssä ajojen kirjaukset paperikalenteriin ovat pian historiaa. Vastaisuudessa ajot ja tiedot löytyvät työnjohdolle yhteisestä ”pilvikalenterista”.

Kuljettajat saavat toimintaohjeita autokohtaisilla älykännyköillä.

Niiden käyttöönotto on osalle varsin helppoa. Osan kanssa joudutaan hetki harjoittelemaan, jotta laitteiden ja ohjelmistojen tuomat hyödyt saadaan käyttöön. Askel kerrallaan kuitenkin edetään, ja vakaasti uskon, että vuoden kuluttua saamme arvioida toimintaamme tyytyväisinä, summaa Jarmo Rantala Tenho Kemppainen Oy:stä.

Tarvittavaa tieto- ja viestintäteknistä osaamista hankittiin palvelualan pk-yrityksille suunnatusta Tuottavuusloikka-projektista.

Halusimme uusia keinoja nimenomaan viestintään, toimeksiantojen hallintaan sekä kuljettajien työajan ja autojen sijainnin seurantaan. Näillä parannamme tuottavuutta niin, että samalla toimistohenkilömäärällä voidaan johtaa kaksinkertaista määrää työntekijöitä ja autoja. Muutos etenee nyt kaikilla rintamilla, Rantala sanoo.

Tuottavuusloikka-projektiin osallistui yhteensä neljä kasvuhakuista pk-palveluyritystä. Kuljetusliike Kemppaisen lisäksi mukana olivat Tampereen Messut Oy, Arkjaatiset Oy ja Expression Oy. Projektin taustoittavassa tutkimusosiossa Tampereen yliopisto haastatteli noin 90:ää palvelualojen pk-yritystä pilvipalvelujen käytöstä.

Koko pk-palvelusektori hyötyisi ohjelmasta

Pk-palveluyritysten tuottavuuden kehittämisessä on kyse äärimmäisen ajankohtaisesta ja tärkeästä asiasta. Palvelut työllistävät yhä enemmän ja niiden osuus bruttokansantuotteesta kasvaa. Palvelujen tuottavuuskehitys heijastuu suoraan myös vientiteollisuuden kilpailukykyyn, sanoo Palvelualojen työnantajat PALTAn toimitusjohtaja Riitta Varpe.

Projektilla tuettiin palvelualalle tyypillisiä pieniä yrityksiä, joilla on vaatimattomat resurssit keskittyä tuottavuutensa kehittämiseen. Projekti oli tarpeeksi konkreettinen selvittäessään, mitkä ovat tyypilliset esteet yrityksissä ja miten ne voitetaan, hän sanoo.

Varpen mukaan mielestä kokemukset olivat niin hyvät, että Tuottavuusloikka kannattaisi laajentaa lähivuosina koko suomalaisen pk-palvelusektorin kattavaksi ohjelmaksi.

Projektin taustalla olivat PALTA, Tredea, Tampereen Palveluinnovaatiokeskus TamSi, Microsoft, TeliaSonera, Pirkanmaan Yrittäjät sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

 

Georgios Papaevangelou (vas.), Dionysios Chrysikos, Athanasia Elmaz ja Alexanros Giannoulakis ovat kokoontuneet kerran viikossa kouluttaja Heidi Virtasen (keskellä) johdolla opiskelemaan työpaikkasuomea.

Hoitoammattilaiset Kreikasta oppivat suomea supernopeasti

 

Mainio Vire -yhtiön Kreikasta rekrytoimat hoitoalan ammattilaiset ovat päässeet sujuvasti osaksi suomalaisia työyhteisöjä. Loppukeväästä Suomeen tulleet hoitajat työskentelevät suomeksi. Nopeasti kehittyneen kielitaidon takana on vahva halu oppia ja säännöllinen työpaikkasuomen koulutus.

Mainio Vireen Pirkanmaalle ja Hämeeseen rekrytoimassa ryhmässä on kahdeksan Kreikassa hoitoalan tutkinnon suorittanutta miestä ja naista. Tampereen seudulla he työskentelevät lähihoitajina Mainio Vireen toimipaikoissa Tampereella ja Nokialla.

Suomen kielen perustaitoihin hoitajat paneutuivat alkuun jo Kreikassa järjestetyllä kurssilla. Suomessa kieltä opiskeltiin aluksi työnteon rinnalla päivä viikossa, ja syksyn kuluessa iltapäivä viikossa. Tredean koordinoiman Kansainvälisen osaamisen palvelut -hankkeen kautta työpaikkasuomen koulutuksesta on vastannut Sataedun Tampereen toimipiste. Koulutus päättyy joulukuussa.

Kieli on avain, työssä ja vapaa-ajalla

Kun tullaan uuteen maahan, kielitaito on avain kaikkeen. Se on välttämätön hoiva-alan työtehtävissä, mutta myös siksi, että henkilöt kotoutuvat ja viihtyvät uudessa maassa. Kreikkalaiset hoitajat ovat edistyneet hyvin ja he työskentelevät jo täysin suomeksi. Tottakai uusia sanoja tulee vastaan ja niitä selitetään, mutta työ ja vuorovaikutus suomeksi sujuvat, kertoo Mainio Vireen henkilöstöasiantuntija Marja Kiiskinen.

Nokialla lähihoitajana toimiva Athanasia Elmaz ja Tampereella lähihoitajana työskentelevä Alexandros Giannoulakis todentavat tämän. Kotimaassaan molemmat toimivat sairaanhoitajina. Mainio Vireen rekrytointi-ilmoitus kuitenkin kiinnosti, sillä Athanasian hoitoalalle kouluttautuneella miehellä ei ollut työtä. Pariskunta päätti lähteä Suomeen yhdessä. Alexandroksella puolestaan oli työpaikka, mutta työnantaja ei pystynyt maksamaan palkkaa.

Nyt molemmat osaavat suomea lyhyehköön opiskeluaikaan nähden erinomaisesti.  Outojen sanojen tullessa vastaan puhe kääntyy vielä helposti englanniksi. Lähihoitajan työssä esimerkiksi vanhuspalveluissa se ei kuitenkaan onnistu.

− Työpaikkasuomen koulutuksessa pääasia on rohkeus ja itsensä ilmaiseminen suomeksi niin, ettei vaihda kieltä englanniksi. Monet maahanmuuttajat ovat tottuneet pärjäämään englanniksi, ja se laiskistaa helposti kieliopinnot, kouluttaja Heidi Virtanen Sataedusta kertoo.

Hoitajien työpaikkasuomen koulutuksessa on opiskeltu rinnakkain puhe- ja kirjakieltä. Tunneilla on käyty läpi työelämän tilanteita, sanoja ja kielioppia ja koko ajan puhuttu paljon suomeksi.

− Hoitajien tullessa kielitaitotestin jälkeen tuntui, etteivät he osanneet paljonkaan. Nyt tilanne on aivan toinen. Suomea puhuvassa ympäristössä työssä ja vapaa-ajalla oppiminen etenee tehokkaasti, kun itsellä on hyvä motivaatio.

www.livetampere.fi/tyopaikkasuomea

 

Johannes Haarla palkkasi Romaniasta Suomeen muuttaneen Doina Mucundorfeanin Haarla Oy:n palvelukseen, vaikka tämän suomen kielen taito ei vielä olekaan natiivipuhujan tasolla

Kansainväliset osaajat auttavat yritystä menestymään

 

Yritykselle ja bisnekselle tekee hyvää, että työntekijöiden joukossa on muitakin kuin syntyperäisiä suomalaisia. Tätä mieltä on Haarla Oy:n toimitusjohtaja Johannes Haarla, joka kannustaa yrityksiä pestaamaan kansainvälisiä osaajia.

Haarla Oy on maailmanlaajuisesti toimiva teknologiayritys, joka toimittaa raaka-aine- ja koneratkaisuja prosessiteollisuudelle.

– Haluamme tutkimuksen ja kehitystyön kautta tehostaa valmistusprosesseja ja muuttaa niitä ympäristöystävällisemmiksi, Johannes Haarla kertoo.

Fokus on kansainvälisessä kasvussa. En siis voi katsoa toimintaympäristöämme tamperelaisesta näkökulmasta, vaan tarvitsen rinnalleni kansainvälisiä osaajia avaamaan silmiäni muille kulttuureille. He tarkastelevat toimintaamme omasta kulttuurisesta kontekstistaan.

Haarla Oy:n palveluksessa on noin 40 työntekijää, joista seitsemän on ulkomaalaistaustaisia. Tampereen toimistolla työskentelevä Doina Mucundorfean muutti Romaniasta Suomeen kahdeksan vuotta sitten ja valmistui TAMKin International Business -linjalta. Haarlalla hän aloitti huhtikuussa 2013 harjoittelijana ja on nyt vakituisessa työsuhteessa.

– Työskentelen myyntiassistenttina ja logistiikkakoordinaattorina eli sovin asiakkaiden ja toimittajien kanssa tilaukset sekä kuljetukset, Doina Mucundorfean kertoo.

– Työskentelen suomeksi, englanniksi, espanjaksi ja romaniaksi. Kaikki on mennyt hyvin sekä työkavereiden että asiakkaiden kanssa. Olin niin tyytyväinen jo ensimmäisen viikon jälkeen, että leivoin töihin omenapiirakan.

Hän kävi keväällä 2013 toisessakin työhaastattelussa, mutta vastassa oli kielitaidoton insinööri, joka ei tahtonut ulkomaalaista työntekijää tiimiinsä.

– Hän kyllä huomasi, että puhun suomea, mutta ei silti halunnut työskennellä minun kanssani. Onneksi Haarlalla ollaan rohkeampia!

Yrityksissä tarvitaan kulttuurista ymmärrystä

Täydellinen suomen kielen taito on Johannes Haarlalle toissijainen asia.

– Työntekijää rekrytoidessani etsin ennen kaikkea hyvää tyyppiä. Haluan palkata ihmisen, joka jakaa meidän arvomme ja ajattelumallimme, on avoin uusille kehitysideoille ja positiivisella tavalla kriittinen.

Haarla muistuttaa, että Suomessa on aivan uniikki kulttuuri ja kieli, jotka voivat aiheuttaa ongelmia kansainvälisessä kanssakäymisessä.

– Meillä myös sanomatta jääneet sanat merkitsevät paljon ja tämä on tärkeää kertoa ulkomailta tuleville työntekijöille.

Suomen kielen rakenne taas pakottaa meidät ajattelemaan toisella tavalla kuin esimerkiksi anglosaksisia kieliä puhuvat. Suomalainen loukkaa tahtomattaan keskustelukumppaniaan, jos hän puhuu tälle suomea englanninkielisillä sanoilla. Kielitaito ei siis yksin riitä, vaan on oltava myös kulttuurista ymmärrystä. Tämän vuoksi suomalaisissa yrityksissä tarvitaan eri kulttuurien edustajia.

 

Raimo Vähämaa markkinoi Tampereen seutua kansainvälisille yrityksille

 Life science -investoinnit tähtäimessä Pietarissa

 

Tredean edustajat herättelivät venäläisen life sciences alan kiinnostusta ja markkinoivat Tampereen seutua Pietarissa lokakuussa. Life Science Invest -messuilla tamperelaiset tapasivat joukon terveysalan yrityksiä.

Tavoitteena oli alan investointien houkuttelu Tampereen seudulle, ja keskustelimme muun muassa laitevalmistajien, lääketehtaan ja lääkepakkausten valmistajien kanssa. Siellä on selvää kiinnostusta yhteistyöhön, kertoo messuilla Tampereen seutua edustanut yrityspalvelupäällikkö Raimo Vähämaa Tredeasta.

Tampereelta tapahtumaan osallistuivat myös FinnMedi Oy:n asiantuntijat.

Heidän toimintansa suomalaisen hyvinvointi- ja terveyssektorin medianäkyvyyden lisäämiseksi Venäjällä palkittiin kuluvana syksynä valtakunnallisessa osaamiskeskusohjelmassa parhaana OSKE-viestintätekona.

FinnMedi on koordinoinut valtakunnallista Hyvinvoinnin klusterin osaamiskeskusohjelmaa ja osana sitä myös Suomalaisen hyvinvointi- ja terveysalan medianäkyvyys Venäjällä -projektia.  Tavoitteena on ollut lisätä hyvinvointi- ja terveysalan tunnettuutta sekä tehdä Suomea tutuksi terveysmatkailumaana.

Projektissa olemme luoneet konseptin tuottaa medianäkyvyyttä kansainvälisesti, ja sen avulla suomalaiset terveyspalvelujen tuottajat ovat kuluvana vuonna näkyneet laajasti venäjänkielisten maiden televisiossa. Olemme myös esimerkiksi tuoneet kirjoittavia toimittajia tutustumaan terveys- ja hyvinvointialan osaamiskeskittymiin Tampereelle, Helsinkiin, Kuopioon ja Ouluun ja saaneet tätä kautta suomalaisille toimijoille hyvin palstatilaa, kertoo viestintäpäällikkö Suvi Vuojolainen FinnMedistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin osaajana Suomi on Venäjällä tuntematon, eivätkä siellä Suomesta vallitsevat mielikuvat vastaa todellisuutta. Siksi medianäkyvyyden rakentaminen on ollut tärkeä osa Hyvinvoinnin osaamiskeskusohjelmaa. 

 

 

 

Tredean uutiskirje:
Tekstituotanto: Hybridiviestintä Effet Oy
Tekninen toteutus ja jakelu: Tredea Oy