Hanke on päättynyt - lue tiivistelmä tuloksista ja toiminnan jatkosta

11.6.2015

StartUp Tampere pohjautui rahoitusalan ammattilaisten ja rahoitusta hakevien yritysten tarpeisiin kehittää alueellisesti Tampereen seudun rahoitusmaisemaa. StartUp Tampere oli työkalu alku-, kasvu- ja kansainvälistymisvaiheessa olevien yritysten alueellisten rahoitusmallien kehittämiseen, pilotoimiseen sekä vakiinnuttamiseen. Toiminnan keskeisenä tavoitteena oli rahoituksen näkyvämmäksi tekeminen ja saattaminen yritysten saataville sekä toisaalta tarjota laajempaa ja laadukkaampaa sijoituskohteeksi sopivien yritysten virtaa rahoittajille. Yritysosallistujille ei asetettu toimialarajoitusta, kunhan yrityksellä oli halua kasvaa ja kansainvälistyä sekä kehittyä. Kilpailutuksen kautta valittiin kullekin osa-alueelle (joukkorahoitus, bisnesenkeliverkosto, pääomasijoittajaverkosto, alueellinen rahasto ja yritysten valmennus) toimijatoteuttaja.
 
Joukkorahoituksesta laadittiin esiselvityksen finanssilainsäädännön joukkorahoitukselle asettamista vaatimuksista ja rajoituksista. Enkeli- ja sijoittajaverkostot ovat järjestäneet sijoittajatilaisuuksia, aktivoineet yrityksiä ja rahoittajatahoja, tarjonnut koulutusta, kilpailuja sekä tilaisuuksien toimintamallien yhteistä kehittämistä. Lisäksi deal flowta eli rahoitusta hakevien yritysten virtaa on kasvatettu. Alueelliselle rahastolle on muodostettu rakenne ja strategia. Valmennuksessa järjestettiin viisi Value Creation Forumia (arvonluontitalkoot), joihin osallistui yhteensä 47 yritystä tai yritykseksi aikovaa tiimiä. Business Juryjä järjestettiin 7, joihin osallistui 52 yritystä ja tiimiä.
 

Toiminnan jatkuvuus

A) Joukkorahoituksen osio toteutettiin esiselvityksen ja aktivoinnin kautta jo hankkeen alussa. Esiselvitystä on ladattu ja siitä on tullut useita yhteydenottoja sekä siihen on viitattu useissa yhteyksissä. Tampereen yliopisto / Synergos on osoittanut kiinnostusta ja tehnyt selvitystä alueellisesta joukkorahoituksesta. Alueellisuus kiinnostaa ainakin Invesdoria ja jatkotoimia tai esityksiä niihin on odotettavissa.

B) Alueellinen FIBAN enkeliverkosto on vahvistunut noin 50 enkeliin. Toiminnasta on rakennettu toimintamalli, jossa on mukana tarvittavat toimijat, sille on valittu vetäjät vuodelle 2015 ja toiminnasta on rakentunut vuosikello. Hyvin näkyvä askel on ollut Slush-yhteistyö, Pirkanmaa pitch-aluekilpailusta on tullut traditio ja se huipentuu Slush-tapahtumaan marraskuussa.

C) Pääomasijoittajat toimivat pääsääntöisesti kaupallisista lähtökohdista ja osittain julkisesti tuettuina. Esiin on noussut tarve pääomasijoittajien ja yritysten tapaamisten järjestämiseksi myös jatkossa.

Pääomasijoittajista ja valmentajatahoista on koottu tietokanta, joka on Tredean käytössä. Alueellinen rahasto on tehdyn selvityksen myötä tarkentunut alueella toimivaksi rahastoksi. Pelkästään alueella toimivalla rahastolla ei ole toimintaedellytyksiä, koska kansalliset suuret rahoittajat kuten TESI ja eläkevakuutusyhtiöt eivät rahoita alueellisia rahastoja niiden huonon tuottohistorian takia. Rahoittajien mukaan Suomessa pitää sijoittaa yrityksiin, joilla on parhaat kasvuedellytykset, alueesta riippumatta.Toiminta on linjattu alueella toimivaksi rahastoksi, jolla on valtakunnallista toimintaa. Valtakunnallinen toiminta on ollut tämän hankkeen toiminnan ulkopuolella. Keskeisintä rahaston ylösnostossa on ollut löytää ankkurisijoitus, joka vetää perässään myös muita sijoittajia. Neuvottelut jatkuvat vielä alkuvuonna 2015 sijoitusyhtiöiden kanssa. Alueellisen rahaston laajentamistoimet alueen ulkopuolelle on tehty Avoin Tampere -ohjelman rahoituksella.

D) Rahoitusta hakevien yritysten valmennusta hankkeen jälkeen on pohdittu hankkeen päätyttyä. Ulkopuolista rahoitusta tarvitaan ja sen kytkeminen soveltuviin intressiryhmiin on aloitettu. Tarkoituksena on pilotoida muutaman bisnesenkelin kanssa miten yrittäjän ammattitutkinto ja oppisopimus voisi toimia startup yrityksen rahoituksen haun valmennuksessa. Myös Avoimen AMK:n ja TAMK:n Y-kampuksen kanssa on keskusteltu ja myös ne tarjoavat hyvän sparrausmahdollisuuden.

 

Tutustu vuoden 2015 alussa startanneeseen Joukkoraihoituksen pilotointi -hankkeeseen